Tähtäimessä hiilineutraali hiihtoloma? Lue tästä asiantuntijan vinkit!

Matkustus aiheuttaa usein hiihtoloman suurimmat päästöt, mutta vielä kohteessakin omilla valinnoilla voi keventää huomattavasti hiilijalanjälkeään.

Hiihtoloma on monen laskettelevan perheen talven kohokohta, mikä näkyy myös Pyhällä kauden vilkkaimpina viikkoina.

Toisaalta matka lomakohteeseen voi tarkoittaa myös huomattavaa määrää hiilidioksidipäästöjä. Ilmastojärjestö Protect Our Winters Finlandin puheenjohtaja Niklas Kaskeala muistuttaa kuitenkin, että lomasta saa myös nauttia ilman jatkuvaa tuskaa ilmastonmuutoksesta.

– Lomalla pitää ehdottomasti nauttia. Välillä voikin sallia itselleen sen pidemmän reissun, kunhan ei välttämättä ihan joka vuosi. Kannattaa pitää mielessä, että ekologisia vaihtoehtoja on olemassa, ja ilmastoystävällinen loma on helppo toteuttaa. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan, sillä Suomi on upea talvimatkailumaa, Kaskeala sanoo.

Ellei hiihtoloma suuntaudu lähikeskukseen, aiheuttavat matkat kohteeseen todennäköisesti suurimman osan loman hiilijalanjäljestä. Matkustustavoilla on kuitenkin Kaskealan mukaan valtavat erot.

– Lentäminen on ylivoimaisesti huonoin vaihtoehto. Edestakainen lento Helsingistä Rovaniemelle aiheuttaa 400 kilon hiilidioksidiekvivalentti-päästöt, mikä on noin viisi prosenttia keskivertosuomalaisen vuosittaisesta hiilijalanjäljestä. Junalla pääsee perille käytännössä nollapäästöillä, ja omalla autolla tuo sama matka aiheuttaa 150 kilon päästöt.

Lappiin laskettelusuksien kanssa lentäminen on kuitenkin ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin lähteä esimerkiksi Aasiaan viikoksi lämmön perässä.

– Moni ei tiedosta kaukomatkailun päästöjä. Edestakaiset lennot Helsingin ja Tokion välillä vastaavat noin 40 prosenttia keskivertosuomalaisen vuosittaisesta hiilijalanjäljestä. Yksi kaukoidän reissu tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin kaksi intialaista koko vuoden aikana, Kaskeala kertoo.

Matkustamisen jälkeen huomattava vaikutus on kohteen valinnalla. Kaskealan mukaan kannattaa kiinnittää huomiota onko keskuksessa tarvetta liikkua omalla autolla paikasta toiseen ja millä tavalla tuotettua sähköä keskus hissiensä pyörittämiseen käyttää.

– Yhden henkilön rinnepäivän hiilijalanjälki sekasähköllä toimivassa keskuksessa vastaa 32 kilometrin autolla ajoa. Uusiutuvaa energiaa käyttävässä keskuksessa, kuten Rukalla, Pyhällä ja Sallassa, hiilijalanjälki on sähkön osalta nolla. Pyhällä kompensoidaan myös rinnekoneiden päästöt, joten siellä laskupäivä on aidosti hiilineutraali.

Jos lennot kohteeseen tai mökki kilometrien päästä rinteistä ovat jo varattu, ei kannata silti vielä luovuttaa kokonaan aiempaa ilmastoystävällisemmän loman suhteen. Esimerkiksi eri tahojen tarjoamilla vapaaehtoisilla lentomaksuilla voi osittain kuitata lentomatkustamisesta syntyneet päästönsä tai vaikka oma mökki ei lämpenisikään uusiutuvalla energialla, voi aiheesta laittaa palautetta tulevia vuosia silmälläpitäen.

Kohteessa voi vaikuttaa vielä pitkälti esrimerkiksi omiin ruokailuihinsa. Kyseessä ei ole mikään pikkuasia, sillä ruoantuotanto ja -kulutus kun aiheuttavat viidenneksen ihmisen päästöistä. Pelkästään viikon ruokailut ja kauppareissut ennakkoon suunnittelemalla säästää monta kilometriä autolla ajoa sekä välttää huomattavan määrän ruokahävikkiä.

– Kannattaa miettiä mitä syö hiihtolomaviikon aikana, ja suosia kasvisperäistä ruokaa. Esimerkiksi juustokilon hiilijalanjälki vastaa 90 kilometrin autoilua, Kaskeala sanoo.Mutta kuten Kaskeala itsekin totesi, pitää lomasta kuitenkin pystyä nauttimaan. Muutenkaan mies ei suosi täyttä ehdottomuutta.

– Työskentelen kehitysyhteistyön parissa ja joudun työni takia lentämään välillä kauaskin. Pyrin siksi välttämään lomalle lentämistä, mutta en halua täysin ehdoton asian kanssa. Nyt lähes kaikki perheemme lomamatkat suuntautuvat lähialueille.

Niklas Kaskeala ja Protect Our Winter Finland olivat vahvasti mukana vapun juhlinnassa Pyhällä, keväällä 2017.

Pyhän POW-ilmastomarssille vappuna 2017 osallistui suuri joukko ilmastovalveutuneita laskijoita.

*Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv) on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen vaikutus ilmastoon.

Teksti: Iiro Kerkelä
Kuvat: Teemu Kuisma (yläkuva) & Iiro Kerkelä (kuvituskuvat)