Luonto tarjoaa parhaan joogasalin

Luonnossa liikkumisella on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Verenpaine laskee, stressi hellittää, keskittymiskyky paranee… Samoja vaikutuksia on todettu olevan myös joogaharjoittelulla.

Joogan avulla lähes huomaamatta kehotietoisuus sekä kehon ja mielen hallinta kehittyvät, liikkuvuus ja hapenottokyky tehostuvat ja kierroksilla käyvä olo rauhoittuu. Hyviä vaikutuksia on lukematon määrä. Kun yhdistetään nämä kaksi tekijää, luonto ja jooga, saadaan lyömätön yhdistelmä vaikuttajia hyvinvoinnin edistämiseksi.

Joogasta voi olla monenlaisia mielikuvia. Itsensä lähes selkärangattomalle solmulle kietoneet hipit, koko elämänsä jooga-aatteelle ja itämaisille opeille omistaneet filosofit, ja toisaalta taas kaupunkien trendikkäät joogasalit ja fitnessasuiset uraihmiset suorittamassa joogaa.

Tämän kehon- ja mielenhuoltomenetelmän yleistyessä viime vuosikymmeninä lieveilmiöiltä ei olla vältytty, mutta edelleen joogan perimmäisenä tarkoituksena on kehon ja mielen yhdistäminen, itsensä kuuntelu ja siihen sopivien tapojen löytäminen. Näyttävät liikkeet (asanat) tai liikesarjat eivät ole päämäärä, vaan tapa, joilla voidaan edetä pikkuhiljaa kohti tavoitetta. Niiden avulla toki saamme avattua mahdollisia jännityksiä ja jäykkyyksiä kehostamme. Muun muassa hyvinvoiva selkäranka taipuu sujuvasti kaikkiin sen liikesuuntiin, joita joogassa lempeästi harjoitetaan.

On kuitenkin syytä muistaa, että kaikkia liikkeitä voidaan tehdä monella tasolla, ja pienikin liike on parempi kuin ei liikettä lainkaan. Tavoiteltavaa ei siis ole ääritaivutukset välttämättä koskaan, vaikka yleensä kehittymistä oikein tehdyssä harjoittelussa tapahtuu väistämättä. 

Maastossa voi hyvin tehdä yksinkertaisia joogaharjoitteita.

Hengitysharjoitukset ovat tärkeä osa joogaa, ja raittiissa ulkoilmassa tehtynä ne ovat sisäilmaa vaikuttavampia. Luonnossa liikkuessa voi pysähtyä tekemään helpon hengitysharjoitukset seisten, tai vaikkapa kivellä istuen. 

Istu tai seiso selkä kevyesti ojennettuna, hartiat ja kaulan alue rentoina.

Voit sulkea silmät ja kuunnella ympäröiviä luonnon ääniä. Hengitä nenän kautta sisään niin, että pallea vatsan alueella laajenee selkeästi, samoin kuin rintakehän alaosat. Pidätä hengitystä sekunti-pari keuhkot täynnä ilmaa, ja anna uloshengityksen virrata pitkään nenän kautta rentouttaen pallean ja rintakehän alaosat.

Voit pitää kämmentä kevyesti ylävatsan päällä, jolloin tunnet, liikkuuko pallea ja vatsanpeitteesi hengityksen tahdissa. Toista rauhallinen palleahengitys muutaman kerran, kunnes tunnet olosi rauhoittuneeksi ja keskittyneeksi. 

Jos olet joskus kokeillut joogaa, ehkä muistat muutaman, sinulle sopivan harjoitteen esimerkiksi tasapainoa kehittämään. Myös aurinkotervehdys tai vaikka vain sen seisten tehtävä alkuosa vetreyttää selkärankaa sekä lihaksia, ja on helppoa tehdä ulkona. Jooga luonnossa voi olla myös pelkkä hiljentyminen omaan oloon, istuen seisten, tai vaikka kävellen.

Sivutaivutukset ja vartalon kierrot vetreyttää erityisesti selän aluetta. Harjoitteet ovat hyvin sovellettavissa erilaisille kehon liikkuvuuksille; ei ole olemassa vain yhtä tapaa suoriutua joogasta.

Pyhällä, saamelaisten vanhoilla pyhillä paikoilla on taianomainen tunnelma. Ne ovat kuin tehtyjä joogaharjoittelua varten. Kesällä tuntureiden päälle noustessa ei hyttysistäkään ole haittaa,  vaikka ne alempana metsien suojissa kiusaisivatkin.

Sadesäällä voi joogaharjoituksen tehdä laavulla tai kodassa istuen, ja jos vielä sytytetään tulet nuotiolle, saadaan sen meditatiivinen vaikutus joogatuokioon mukaan.


Vaikka joogassa mennäänkin pintaa syvemmälle itsemme hahmottamisessa, siitä huolimatta jooga ei ole, eikä ainakaan tarvitse olla uskonnollinen kokemus. Joogaa voi harjoittaa kuka vain uskonnosta ja elämänkatsomuksesta riippumatta.

Kalliolla, ruoho- tai varpukentällä tai vaikkapa sammalmättäällä tehty harjoitus, varsinkin paljain jaloin tehtynä, voi auttaa saamaan energiaa luonnosta. Kun olemme kaukana keinotekoisista rakenteista, kehommekin alkaa toimia luonnollisemmin. Suurin osa varmasti myöntää kokeneensa, kuinka erilainen olo on luonnossa tai kaupunkien sisätiloissa vietetyn päivän jälkeen.

Omia kesäisiä suosikkijoogapaikkoja Pyhän alueella ovat mm. Isokurun laidalla sijaitseva Uhriharju jylhän kunnioitettavan näköalansa vuoksi sekä Aittakurun ulkoteatterin puinen lattia, jossa voi tasaisuutensa vuoksi tehdä täyden joogaharjoituksen (jos alusta on mukana). Pidemmälle Pyhä-Luoston kansallispuistoon kuljettaessa Peurakeron aakeat, laakeat maisemat houkuttelevat joogaamaan. Peura- ja Laakakerolla ei tila lopu kesken. 

Luontojoogan ei tarvitse olla pelkkää asanaharjoittelua. Evästauot ja paikasta toiseen kävelymatkat ovat osa kokonaisuutta. 

Mitäpä jos tänä kesänä sinäkin kokeilisit, miten vehreä luonto, kauaskantavat tunturimaisemat ja joogaharjoitus yhdessä vaikuttavat sinuun? Vai vaikuttavatko mitenkään?

Teksti: Sanna Kyllönen
Kuvat: Aku Hukkila & Sanna Kyllönen

Kirjoittaja on fysioterapeutti-, jooga- ja liikunnanohjaaja, joka järjestää tilauksesta luontojoogaretkiä ja -tuokioita Pyhätunturilla (www.fysioarctica.fi). 

#tunturifiilis