Mikä ihmeen Polar Madness?

Pyhän freestyleparkki muuttui tänä vuonna Polar Madness laskualueeksi, joka yhdistelee parkkilaskua, vapaalaskua ja banked slalomia. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja toimiiko se? Tunturifiiliksen toimituskunta testasi Pyhän uutuutta.

Freestyle-temppujen ja -parkkien viime vuosien kehitys on ehkä viihdyttänyt penkkiurheilijoita ja alan harrastajiakin, mutta itse laskeminen kasvaneissa parkeissa ja paipeissa on jäänyt suurelle osalle harrastajista enää vain haavekuvaksi. Temput ovat muuttuneet teknisemmiksi ja isommiksi hurjaa vauhtia, mikä on edellyttänyt myös suorituspaikoilta samansuuntaista kehitystä. Hyppyrit ja reilit ovat kasvaneet lähes siihen pisteeseen, että harrastelijat joutuvat lähinnä kiertämään obstaakkelit kaukaa ja käyttäjiksi jää kourallinen ammattilaisia ja aktiiviharrastajia. Hiihtokeskuksille tämä näyttäytyy järjettömältä; rakentaa ja huoltaa kalliita vehkeitä, joita vain harva käyttää. Pienempääkään parkkia ei voi pelkästään tehdä, koska se palvelee sitten vain harrastelijoita. Dilemma on hankala. 

Ratkaisua on haettu Pyhällä uudenlaisella rinteellä, Polar Madnessilla, joka pyrkii palvelemaan suurempaa käyttäjäjoukkoa aina aloittelijasta ammattilaiseen yhdistelemällä perinteistä freestyle-parkkia, vapaalaskua ja nosteessa olevaa banked slalomia.

Pyhä ei ole koskaan profiloitunut parkkilaskemiseen, vaan vapaalasku ja monipuoliset rinteet ovat olleet aina Pyhän vahvuuksia. Siksi uudenlaisen rinteen kokeileminen, luominen ja kehittäminen sopivatkin Pyhälle hyvin.

Antti Autti

Banked slalom perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan käännöksen hallitsemiseen ja vauhdin tekemiseen mutkittelevalla ja kaarevalla radalla. Vanhemman sukupolven laskijat ovat tuoneet banked slalomia innolla takaisin, koska se tarjoaa hupia ja haasteita ilman suurempaa riskiä rikkoa jo hauraaksi käyneitä luita. Nuori sukupolvi on tarttunut haasteeseen jopa hieman yllättävälläkin innolla, mikä on hyvä, sillä se kehittää käännöksen hallitsemista ja tuo monipuolisuutta laskuun. Hyvän käännöksen hallitseminen avaa ovia kehittyä laskijana ja nähdä koko keskus leikkikenttänä pelkkien rakennettujen obstaakkeleiden sijaan, joka edelleen kehittää taitoja joilla myös vapaalaskusta saa enemmän irti. 

Vapaalaskua ajatellen Polar Madnessin yläpuolella on jyrkkä ja kivikkoinen rinne, jota ei pysty hoitamaan, mutta hyvällä lumella se on oiva mäki rinteiden ulkopuolisen laskemisen harjoittelemiseen. Ennen mäkeä on käytetty lähinnä ensimmäisen hyppyrin vauhdinottona, mutta nyt sen voi yhdistää yhtenä osana uuden rinteen kokonaisuuteen, olosuhteiden sattuessa kohdalleen.

Polar Madnessissa hyppyrit ja reilit ovat siis edelleen jäljellä, mutta niiden kylkiin ja lisäksi rinteeseen on tehty kaaria, kumpuja ja bänkkejä, joita voi laskea omalla vauhdillaan ja tavallaan. Aloittelijoille etu on siinä, että heti ei täydy välttämättä siirtyä hyppäämään hyppyristä ja rinteessä on kuitenkin paljon uusia haasteita verrattuna pelkkään rinteeseen. Kokeneemmalle harrastajalle löytyy perushyppyreiden lisäksi luovia vaihtoehtoja kokeilla uusia laskulinjoja ja tapoja laskea parkkia.

Polar Madness-rinteessä voi siis samanaikaisesti nauttia haasteista niin ammattilainen kuin aloittelijakin. Idea on nerokas, mutta eri laskulinjojen ja obstaakkeleiden yhdistäminen yhteen rinteeseen on haastavaa. Se kysyy huolellista suunnittelua ja näkemystä parkin rakentamisesta. Miten Pyhä on tässä onnistunut?

Antti Autti

Polar Madness alkaa vauhtikummuilla tai vastaavasti jyrkällä vapaalaskuosuudella, joidenka jälkeen voi jatkaa kaarrettua rataa alaspäin tai ottamaan vauhtia hyppyriin reilin kautta. Laskulinja yhdistyy taas isolla hyppyrillä, jota voi hypätä normaalisti, laskea kaarena tai kumpuina tai hyödyntää kumpuja luovasti vaikkapa transfer-hyppyrinä. Hyppyrikompleksin jälkeen on rolleri, jonka sivuihin on tehty kaaret.

Seuraavaksi on vuorossa bänkin jälkeen perusreili, jonka jälkeen on kaksi mukavaa pikku corneria, joista voi hypätä haluamallaan vauhdilla tai vaihtoehtoisesti cornereiden sijaan voi valita toisen reilin. Cornereista ja reilistä saa vielä carvattua hyvin vauhtia alahyppyriin, jossa on kaksi eri nokkaa. Hyppyrin jälkeen on vielä muutama vauhtikumpu, joissa voi kikkailla tai pumpata vauhtia. 

Antti Autti

Simo Rautava

Polar Madness vaatii laskijalta hieman pohtimista ja laskulinjojen kokeilemista, mikä on osaltaan sen tarkoituskin. Tutustumisen ja kokeilujen jälkeen laskulinjat alkavat aukeamaan ja erikoisen näköistä rinnettä on todella hauska laskea! Rinteessä on hyvä flow ja se kannustaa laskemaan koko laskun pysähtymättä yhdistellen hyppyjä, carvauksia, slässejä, pumppausta ja reilejä laskuun, mikä erottaa jo sen perinteisestä parkkilaskemisesta.

Polar Madness haastaa laskijaa lähestymään perinteistä parkkilaskemista uudella tavalla ja kokeilemaan laskemisen eri elementtejä. Rinnettä voi myös laskea omalla tavallaan ja vauhdillaan, mikä laajentaa varmasti käyttäjäjoukkoa perinteisen parkin sijaan. Idea vaikuttaa siis toimivan myös käytännössä hyvin! Hyppyreissä, kaarteissa ja kummuissa on vielä hiomisen ja parantamisen varaa, mutta ehkä onkin hyvä, että Polar Madness elää ja muuttuu koko ajan. Polar Madness kannustaa niin luovaan laskemiseen kuin rakentamiseenkin. 

Nicholas Wolken

Polar Madness

Teksti: Toimitus - Liity toimituskuntaan
Kuvat: Jani Kärppä & Harri Tarvainen // Kota Collective

Katso rinnetiedot

Osta liput ennakkoon

Anttisworld Cup Polar Madnessissa 21.-23.4.2017