PuSu Pyhä -splitboard

Pyhätunturin oma nimikkolauta on suomalaista käsityötä

Splitboardit, eli pituussuunnassa halkaistut lumilaudat, ovat yleistyneet sekä maailman että Suomen vapaalaskupiireissä kovaa vauhtia. Ajatuksena on, että ylämäki noustaan laudanpuolikkaiden muodostamilla suksilla ja niihin kiinnitettävillä nousukarvoilla, huipulla liitetään puolikkaat yhteen ja lasketaan alas täysiverisellä lumilaudalla. 

Laudat ja niihin tarkoitetut siteet ovat kehittyneet huomattavasti, eikä eroa tavallisen laudan laskuominaisuuksiin juuri huomaa. Nyt myös kotimainen suksipaja Puuppolan Suksi, eli PuSu, on tuonut markkinoille oman mallinsa, joka on suunniteltu Pyhän takamaastoja ajatellen. 

Kyselimme laudan suunnittelijalta Jani Ahvenaiselta hieman Pyhä-laudan taustasta, ja nyt kun lumitilanne sallii turvallisen laskemisen offareilla, annoimme laudan myös kokeiltavaksi kahdelle Pyhällä asuvalle laskijalle, joilla ei vielä ole omaa splittilautaa.

Ensimmäiseksi juttelimme Janin kanssa nykyisen PuSu-splitin kehityksestä. Näin Jani avaa ajatusta laudan takana ja lopullista muotoa:

– Tarkoituksena oli tehdä monipuolinen, hauska ja luotettavan tuntuinen lauta. Sivuleikkaus on lähes twini (symmetrinen) tehokantin osalta, mutta nosea dekissä on reilusti enemmän kuin tailia. Jalkavuuksia tuli testattua useita, ja lopulta päädyttiin tuplacamberiin. Dekistä pystyi näin tekemään pituussuunnassa löysemmän kanttipidon kärsimättä. Tuolla muotoilulla ja jäykkyydellä lauta kantaa vielä ihan nätisti, muttei ahdista hirveästi skinnatessa. Leveämpi dekki olisi epämiellyttävä varsinkin poikittaissiirtymillä.

Kenties mielenkiintoisinta laudassa on kehitystyö, joka tapahtui varsin orgaanisesti noin kolmen vuoden aikana:

– PuSun testaajaporukkaa ei ole määritelty kovin tarkasti. Heitän dekin kavereille reissuun mukaan, niin he testaavat ja antavat palautetta. Tällöin näkemystä tulee tosi monipuoliselta porukalta ja eritasoisilta laskijoilta. Tuohon pituuteen (158 cm) tuli esimerkiksi päädyttyä siksi, että se on todella monelle hyvä yleismitta. Tämän nykyisen tuotteen tekeminen on ollut siinä mielessä ihan älyttömän siisti projekti, että pystyin toteuttamaan sen tosi puhtaasti muiden kommenttien perusteella. Näin pysyin itse paljon avoimempana kehitysehdotuksille.

Vaikka Jani itse laskeekin suksilla, hän osoitti ihailtava omistautumista aloittaessaan lumilautojen rakentamisen:

– Tein seitsemän tai kahdeksan vuotta sitten kaverille ensimmäisen splitin ihan vain harrastusmielessä. Sen splitin tekemiseen kuului se, että opettelin laskemaan laudalla. En halunnut tehdä sellaista, mistä en itse mitään tiedä

Laudan ensimmäinen testaaja Markku Moilanen on viettänyt paljon aikaa vuorilla sekä kiipeilemässä että sukset jalassa, mutta on palannut pienen tauon jälkeen myös lautailun pariin tänä talvena. Hän kokeili nyt splittilautaa ensimmäistä kertaa ja totesi ainakin tämän yksilön yllättävän mukavaksi hiihtää sekä ylämäessä että pienissä laskuissa nousukarvojen kanssa. Lautaan asennetut Plumin siteet toimivat moitteetta, ja siirtymät nousun ja laskun välillä kävivät vaivattomasti, mutta laudan kapeus jäi mietityttämään Markkua, jolla on koon 44 kengät. Pehmeällä lumella ei kuitenkaan ongelmia ilmennyt laskun aikana: lauta kantoi mukavasti ja kääntyi metsässä ketterästi 172-senttisen Markun alla, eikä lumikengillä nousemista kuulemma tullut ikävä. Suksen työntäminen eteenpäin jalkojen nostamisen sijasta säästää voimia ja tekee etenemisestä leppoisaa – osa helppoudesta saattaa tosin mennä Routa-koiran vetoavun piikkiin

Suvi Vuorimäki on puolestaan laskenut pitkään lumilaudalla ja kokeillut myös muutaman kerran splittilautaa, mutta oman splitin hankkiminen on vielä suunnitelmissa. Suvi on 174 cm pitkä ja piti lautaa melko sopivan kokoisena, vaikka jäi Pyhän metsissä kaipaamaan hieman ketterämpää menopeliä. Puuterilaskuun laudan siteitä olisi voinut siirtää hieman taemmas, mutta niiden irrottaminen ja siirtäminen ei houkutellut takamaastossa: koska siteet myös pitävät lautaa koossa, niiden asentaminen on tarkempaa kuin tavallisten lumilautasiteiden. 

Pyhä-splitin keveys sai erityisesti kehuja aiempiin kokemuksiin verrattuna, ja keveyden huomasi myös ylämäessä: kuvien ottamisen lomassa piti tehdä tosissaan töitä, että pysyi Suvin matkassa

Molemmat testaajat siis antoivat laudalle positiivisen arvosanan. Kaiken kaikkiaan Pyhä-splitti tuntuu olevan toimivien kompromissien kokonaisuus, jossa saa kaupan päälle todella komean ulkomuodon ja tiedon siitä, että jalkojen alla on kotimaista käsityötä. Lauta toimii erityisesti nousussa vaivattomasti ja vakaasti, joten kehitysvaiheessa hiihtämiseen käytetty aika on tuottanut tulosta. Isojalkaisten miesten kannattaa kuitenkin miettiä, riittääkö 25 senttimetrin keskileveys omaan laskemiseen: varsinkin jäisessä, jyrkässä mäessä kantapään tai varpaiden osuminen rinteeseen on varsin ikävä kokemus. 

Jos laudan hankkiminen tai kokeileminen kiinnostaa, kannattaa suunnata joko PuSun verkkokauppaan tai Pyhän ylävuokraamoon

Teksti ja kuvat: Olli Oilinki